Seuraa ankaraa tilitystä pullovedestä.
Lämpimissä etelän maissa ei kuulemma kannattais juoda kraanavettä, koska se on epäpuhdasta ja siitä saattaa saada ruokamyrkytyksen. Silloin aikaisemmin kun olin Maltalla, me muistaakseni juotiin pullovettä.
"Alun perin ranskalaiset keksivät pulloveden suuret
businesmahdollisuudet. He toivat Perrierin Yhdysvaltoihin jo 1970-luvun
lopulla, ja kun he saivat Madonnan juomaan konserteissa Eviania, tie pullovedelle oli auki."
Näinä päivinä maailmalta löytyy jo yli 700 pullovesimerkkiä!
Selasin nettiä ottaakseni selvää, vieläkö asian laita Maltalla on pulloveden puolella. Jotkut ovat, toiset eivät. Pääasiassa jakaantuminen kraana- ja pulloveden puolestapuhujiin johtuu kraanaveden mausta. Makuasia siis, josta on aina niin mukava kiistellä.
Mutta MaltaToday, jonka laskisin luotettavaksi lähteeksi, kirjoitti vuonna 2009 että silloin juuri tehtyjen tutkimusten mukaan Maltan hanavesi on täysin terveellistä. Maku vain jättää toivomisen varaa, koska siinä maistuu kloridi ja sodium. Tutkimuksissa kloridin ja sodiumin määrät jäi kuitenkin suositusten alle, eli niiden määrä vedessä ei vaikuta terveyteen millään tavalla, vaikka makuun ikävä kyllä vaikuttaakin.
Jengiltä oli myös kysytty, kumpaa vettä ne sitten käyttää, ja 63% vastanneista sanoi käyttävänsä pullovettä vedensaantinsa päälähteenä. Tästä päästäänkin sitten siihen, mitä uutisessakin oli kirjoitettu, että ironista kyllä, se Maltankin pullovesi on ihan vaan käsiteltyä ja pullotettua kraanavettä.
Pullovesi on tuhat- jopa 10 000 kertaa kraanavettä kalliimpaa, saavatpa parhaat kauppiaat siitä jopa miljoona kertaa vesijohtovettä paremman hinnan! Kalleimpia vesiä myydään nuorekkaille fiksuille terveystietoisille ihmisille samoilla argumenteilla kuin viiniä. Eikä hinta tunnu ainoastaan kuluttajan kukkarossa, vaan sen tuottamisella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia luontoon!
Pulloihin käytetään vuosittain puolitoista miljoonaa tonnia muovia. Suurin osa maailman vesipulloista jää kierrättämättä, ja 80% pulloista päätyy suoraan kaatopaikoille. Muovi on öljyjohdannainen, jonka valmistaminen aiheuttaa
sata kertaa enemmän päästöjä kuin vastaavan lasimäärän tekeminen. Vesipullojen kuljetus ympäriinsä kuluttaa järjettömän määrän luonnonvaroja aiheuttaen mittavia päästöjä, kuten myös veden suodattaminen ja prosessointi. Pullojen valmistuksen ja hävittämisen aikana vapautuvista myrkyllisistä
aineista voi vapautua ilmaston muuttumista edistäviä kaasuja.
Eri pullovesistä tehty tutkimus totesi, että 22% vesistä sisälsi valtion asettamia rajoja enemmän
epäpuhtauksia. Käänteisosmoosi, jota käytetään usein veden puhdistamiseen, poistaa
vedestä huonot ainekset mutta samalla hävittää myös paljon hyödyllisiä ainesosia. Terveelliset mineraalit poistetaan ja niiden välinen luontainen
tasapaino muuttuu, jolloin vedestä tulee hapanta ja voi olla erittäin
haitallista terveydelle.
Avatun pullon korkin kierteisiin jäänyt vesi on hyvä kasvupaikka
bakteereille, ainakin, jos vesi säilytetään lämpimässä. Muutaman päivän
avattuna huoneenlämmössä ollut pullovesi ei ole ainakaan parempaa kuin
hanasta juuri valutettu.
Amerikkalaisissa Starbucks kahviloissa myydään Fidzisaarilta keskeltä
Tyyntämerta tuotua pullovettä. Fiji-nimellä myytävällä vedellä on omat
nettisivut, joilla kerrotaan, että Fiji tulee kaukaa saastuneista
seuduista, happosateista ja teollisuusjätteistä. Ironia piilee siinä, että tavallisissa fidzhiläisissä kylissä veden laatu on
usein huono, minkä vuoksi Fidzillä parempi väki juo Ranskasta tuotua
Perieriä tai Eviania.
Pullovesiteollisuus kamppailee saadakseen yhä useammat
ihmiset sen uskon valtaan, että pullotettu vesi on täysin erilaista kuin
kraanavesi. Se on terveellisempää, paremman makuista ja sitä juovat
ihmiset menestyvät paremmin ja ovat parempia ihmisiä. He ovat sikäli oikeassa, että maapallon
väestöstä noin miljardi ihmistä on riittävän vauraita juodakseen
pullovettä. Lopuilla viidellä miljardilla ei ole edes puhdasta
kraanavettä.
Briteissä pulloveden myyntiluvut laskivat muun Euroopan ja Yhdysvaltojen tavoin vuonna 2008, kun lama ajoi ihmiset tiukkaan taloustilanteeseen. Taloustilanne ajoi ihmiset ahtaalle, ja sai heidät hanavesien äärelle.
Suomessa pullovesi valittiin vuoden 2002 turhakkeeksi.
Arvatkaapa kumpaa vettä mä juon.
Lähteet: adlux.fi, vedenpuhdistin.fi, taloussanomat.fi, maltatoday.com.mt. Kuvat: onlineeducation.net