Gozolaista pitsaa

Kitaristilla on vähän siinä ja tässä ton kokkaamisen kanssa. En lähe sen enempää tässä selvittään, mutta sitä sen touhua kun kattoo niin ei aina tiiä pitäskö itkee vai nauraa. Hyvät naurut siitä useimmiten saa.

Mutta pitsaa se näköjään osaa tehä. 

Mun oli vaikea uskoa, että perunapitsa vois olla mitenkäänpäin hyvää. Perunapitsa. Ja varsinkin kun kuulin, ettei siihen tuu ensinnäkään tomaattikastiketta ja täytteitäkin on oikeastaan vaan kaks, niin tuota öööh? Tai oikeestaan yks täyte, koska ei juustoa lasketa täytteeks.

Mun pitsamaku kun on se, että siinä pitää olla mahollisimman paljon kaikkea.

Mutta tosiaan, tämä gozolainen perunapitsa oli oikeinkin hyvää. Tehtiin norjalaisen kotiinpaluun kunniaksi molemmat omat pitsat, kitaristi tuota köyhän versiota ja minä sen runsauden sarven ja arvakkaapa kumpi tuli ensinnä syödyksi?

Kukaan ei edes maistanu mun runsauden sarvea ku kaikki vaan halus perinteistä perunaayhyy! Mutta oli se kyllä hyvvää.

Tässäpä tämän blogin ensimmäinen ruokaohje: Perunapitsa

1. Tee pitsapohja kuten haluat ja levitä se pellille. Meillä tässä täysjyvä-leivinjauhe-versio. 

2. Asettele raa'at perunaslaissit pitsapohjan päälle.

3. Levitä ensimmäinen kerros juustoa perunoitten päälle. Meillä tässä jotain pissamozzarellaa. Kaikkein kätevin varmaan olis semmonen raaste. Huomaa että juustoa saa olla reilusti. Olin hämmästyny ku Herra Juustonvihaaja halus laittaa kaks kerrosta juustoa.

4. Lisää sipuliviipaleita ja toinen kerros juustoa.

5. Mausta hyvin. Me käytettiin kuivattua yrttisekotusta ja suolaa. Lisäksi ripottele pitsan päälle runsaasti oliiviöljyä.

5. Laita uuniin.

6. Nautiskele kuohuvan kanssa (niin me ainakin tehtiin).

Saimpas julkastua tämän päivityksen! Mutta kirottu, tää tollo kääntää nää kuvat lataamisvaiheessa 90 astetta oikealle ja mun pitää sitä ennen siis kääntää ne sillain typerästi kylelleenhuoooh.