Arkikuvia

Minäkin sain tuon facebookissa ihastuttaneen ja vihastuttaneen arkihaasteen. Veli sen mulle nakitti sanomalla, että olis kiva nähdä mitä se arki täällä Maltalla on. Laitetaampa kuvat sitten tännekin, niin näette tekin mitä se on. 

Kauheen spessua, ihanaa ja rentoa! Yhtä auringonpaistetta, stressitöntä elämää vailla aikatauluja ja velvollisuuksia!

Ei nyt ihan. Niin kuin äitikin silloin syksyllä mietiskeli, että kyllä vain niitten täälläkin pitää pestä pyykkiä ja tehdä ruokaa. No niimpä. Tuntuu, ettei tässä välillä muuta kerkeäkään kun käymään töissä ja tekemään ruokaa.

Arkihaaste oli siis postata viisi kuvaa viitenä päivänä ja tässä mun kuvat, olkaa hyvä.

1/5

Sain alotettua nyrkkeilyn taas! Jeaa! Jotenki sitä niin aina vieraantuu tosta reenaamisesta kun sieltä jää pois ja haaveilinki siitä jo kauan, mutta sitten oli kuitenkin mukavempi jäädä aina kotiin. Sillähän se reenaaminen jäi, kun tammikuun olin Suomessa ja sitten tuli muutto ja ja ja ja. Mutta nyt siis sain jälleen alotettua!

2/5

Mua vaan niin ärsyttää tuo pullovedellä läträily ja silloin vuosi sitten kun tänne Maltalle tulin, niin otin heti selvää hanaveden juontikelpoisuudesta. Ja niinhän se on, että hanavesi on täällä juomakelpoista ja ainoa mikä jotkut nirppanokat saa pullovedellä läträämään, on hanaveen maku. Laadussa ei siis ole minkään valtakunnan moittimista. 

Minä sitten ostin tällasen suodatin kannun. Tarkkanäköinen huomaa että se on Brita-merkkinen. Ihan joka marketista näitä ei taida löytyä, mutta Slieman Park Towerista ainakin tämän löysin. En nyt tarkalleen muista hintaa, mutta siinä parinkympin huiteilla. Tuolla sisällä on sitten se suodatinosa, joka noin kerran kuukaudessa pitäs vaihtaa. Se suodatinosa makso jotain neljä euroa.

Ainiin, mun edellisessä kämpässä join siis ihan suoraan hanasta, mutta uudessa kämpässä tyypit sanoo, että ei kannata. Tuo yks suodatin on ollu mulla nyt käytössä about joulusta asti ja epäilen että se pitäs pikkuhiljaa vaihtaa. Mutta eipä oo mitään oireita ainakaan vielä tullu ja epäilen tässä että toi on vaan pelkkää lumevaikutusta koko kannu. Tai siis että suodattaakohan se enää vettä kovin tehokkaasti ja jos ei, niin sittenhän meidän hanavesi on juomakelpoista ihan itsessään.

Mutta tuosta kannusta kaadettuna se vesi ainakin näyttää kirkkaammalta ja houkuttelevammalta, kuin meidän törkysestä hanasta lirutettuna, joten tiedä häntä.

3/5

Pyörä vaan on niin KÄTSÄ. Ja oon ainakin toistaseksi vielä elossa, vaikka kaikki kertoo kuinka vaarallista se täällä on. Tosin kypärän se minäkin hankin, vaikka Suomessa en varmaan kuuna päivänä päähäni pistäisi. 

Tällä hurruuttelen 15 minuutissa aamulla töihin, kun bussilla menis vähintään se 45 minuuttia. 

Ja kyllä, tarkkanäköiset saattaa jälleen huomata, että ei tuo ainakaan se pyörä oo, jota olin maaliskuussa menossa kattoon. No ei ookkaan. Tai siis ostin sen pyörän ja melko pian totesin että ois sitteki pitäny ottaa vähintään satavaihteinen pyörä. Noh halvalla sain ja pari kertaa jaksoin sillä puuskuttaa, mutta sitten oli pakko käydä ostamassa vaihteellinen pyörä.

Tommosen söpön taitettavan 7-vaihteisen pyörän löysin ja ompa se näppärä! Kevyt ja ketterä, sillä pujottelee kivasti välillä jalkakäytävällä ja milloin autojen seassa. Ainiin ja muutamat portaatkin se pitää aamuisin töihin mennessä ylös kantaa, jotta pystyy pysyttelemään rauhallisemmilla syrjäkaduilla.

Kolmesataa tosta pulitin ja mielelläni pulitinki!

4/5

Tää bloggeri ei niinku millään suostu laittamaan näitä pystykuvia oikeinpäin!

Mutta siitä huolimatta, tomaatteja täällä yritän kasvattaa. Hyvältä näyttää, ihan hauskaa hommaa. Ongelma on vaan vähän se, että mihin ne tunkee ku valoa niitten pitäs saada ja ulkonahan sitä on, mutta siellä tuulee niin maan keleesti että reppanat kuivuu ja lentää tuulen mukana ties mihin.

Oon kaikkee muutaki koittanu kasvattaa vähän heikommalla menestyksellä, mutta onneksi kasvukausi on täällä pitkä, joten kokeilut jatkuu!

5/5

Ja tietysti joogaa. Meidän katolla on niin mukava hengitellä raitista ilmaa ja vähän joogailla. Oon monesti töitten jälkeen ollu tosi väsyny että tirsat pitäs ottaa, mutta en oo hirveen hyvä päikkäreitä nukkuun ja niitten jälkeen on kuitenki semmonen nuutunu olo. Mutta ku menee tonne katolle ja heittää parit muuvit niin on oikein hyvä ja pirtsakka olo taas. Ja sieltä on mukava samalla seurailla, kuinka toiset istuu kuumissa autoissaan ruuhkassa kadulla.

Kaunis Gozo

Yksi unelma kävi siis maaliskuun lopulla kohdallani toteen, kun osallistuin joogaretriitille Gozolla.

Yksi viikonloppuna työstettävistä tunteista oli taatusti edellisiltana kohdattu pettymys vuokraisäntään.

Retriitin teemana oli detox, mutta puhdistautuminen ei rajoittunut ainoastaan kehoon, vaan myös puhelimet laitettiin kiinni. Olin mielissäni kolmen päivän ulkomaailmavieroituksesta ja kotiin palattuani kuvotti selata taas facebookia.

Taksimatkalla viikonlopun majoitukseen juteltiin kuskin kanssa. Se oli pieneltä, 30 000 asukkaan Gozon saarelta kotoisin, käynyt maailmalla, kuten New Yorkissa kääntymässä 15 vuotta ja nyt taas palannut takaisin kotisaarelleen.

Juteltiin siitä, että miksi jotkut päättävät lähteä ja toiset jäädä ja miltä tuntuu palata suuresta maailmasta takaisin tänne kärpäsen paskan kokoiselle kiven kokkareelle.

Maltalle tullessani olin yllättynyt, että niinkin harva nuori lähtee saarelta kokeilemaan siipiään. Itellä ainakin ahdistaisi olla koko ikäänsä täällä. 

Mutta taksikuski sai mut näkemään sen, että tosiaan, täällähän on kaikki mitä ihminen saattaa toivoa, joten miksipä sitä tosiaan lähtisi. Vasta nyt, kun ensimmäinen vuosi alkaa täällä olla täysi, rupean itse näkemään miten kaunis paikka tämä onkaan.

Pyörä taitaa olla siihen asiaan avainsana. Bussista ei paljoa nää. 

Vuokrattiin Gozolla pyörät ja vaikka ei kovin pitkälle ehdittykään, niin luonto oli tosi kaunista. Nämä saaret on nyt parhaimmillaan, niin kuin Jaakko Selinkin sanoi; kun luonto on saanut janoamansa sateet ja kukkii parhaassa loistossaan, eikä täällä ole suomalaiselle vielä liian kuuma. 

Pelloilla miehet oli kuopimassa peltojaan vanhanliiton itsepökittävillä vehkeillä kun toisaalla juuri saarelle rantautunut Lidl roudaa tehotuotettuja sapuskoitaan rekoilla hyllyjen täytteeksi. En voi ymmärtää, miten kukaan on voinut sallia Lidlin tulon Gozolle. Taksikuskikin voivotteli, että miten nyt käy paikallisten pikkukauppojen. 

Ja Gozolla tuotetaan paikan päällä vaikka mitä ihanaa; hedelmiä, kasviksia, viiniä, hunajaa....

Tuoksu on huumava, värit valloittavat silmien verkkokalvot ja lintujen liverrys - niin ihanaa. Kumpa tämä voisi säilyä tällaisenaan koko kesän. Harmi että ilmat ovat koko ajan vain kuumempaan päin ja sateet harvenee.

Luulin, ettei tämä Maltan saari kovin hääppöinen ole, kunnes hankin sen pyörän! Ja nyt tuolla mäkiä kurvaillessa ajattelen että voi kuinka kaunis tämäkin saari osaa olla, ei pelkästään Gozo.

Gozolla oli jännä nähdä Azure window ikään kuin takaapäin ja se näytti niin pieneltä!

Tämä kuva joululta Azuren "oikealta puolelta"

Ja tässä toiselta puolen

Toisena päivänä käytiin toisessa suunnassa ja löydettiin tiililouhos!

Illalla oli upea katsella tähtiä ilman, että valosaaste himmensi näkymää ja meren aallot liplatti vain joitakin metrejä kauempana.

Kiero vuokraisäntä

Ennen kuin mennään tuohon vuokraisäntään, niin haluaisin vain sanoa, että olihan siellä joogaretriitillä ihanaa. Onhan se toisaalta kyllä aika painostava kokemus, koska se on niin intensiivinen ja siellä pyritään kuuntelemaan omaa itseään ja ottamaan vastaan kaikki fiilikset mitä nyt sattuu ilmoille leijailemaan. Kuvia ehkä joskus, ei niitä montaa ole, mutta oishan ne kiva jakaa. En vaan jaksais ihan millään siirtää niitä koneelle.

Mutta. Ennen kun lähin sinne joogaretriitille, niin oli tuo muuttohomma hoidettava alta pois. 

Koska lähdin kämpästä ennen sopimusajan loppumista, oltiin sovittu vuokraisännän kanssa, että saan takuuvuokran takaisin, jos löytäisin kämppään ite seuraavan vuokralaisen. 

Spämmäsin sitten facebookin täyteen vuokrailmoituksia ja näytin kämppää ehkä noin neljälle tyypille. Yksi pariskunta kämpästä tykkäsi, ja torstaille ennen joogaretriittiä sovittiin kämpälle treffit pariskunnan ja vuokraisännän kanssa, jotta saadaan vuokrasopimus allekirjoitettua.

Vuokraisäntä saapui sitten paikalle mukanaan joitankin ihmisiä, jotka ei kyllä se mun pariskunta ollut... Sillä oli mukana ihmisiä tulossa katsomaan sitä kämppää ja olin siinä ihan ymmälläni, että mitä varten?

Populaa tuli enemmänkin ja se  mun pariskunta vielä kyseli vuokraisännältä, että miten homma nyt siis etenee sun muuta. Vuokraisäntä sitte sano niille että no miettikää nyt vielä ja soitelkaa vaikka tunnin päästä jos olette vielä sitä mieltä, että haluatte asuntoon muuttaa.

Oltiin sovittu, että vuokra on sama ku mulla eikä mitään muuta kummempaa oikeastaan.

Lähdettiin pois kämpiltä ja koska a) luotin vuokraisäntään (VIRHE.) ja b) mulla oli seuraavana päivänä suoraan töistä lähtö sinne Gozolle, enkä ois kerenny säätämään hommia enää, jätin kaikki avaimet sinne kämpille. VIRHE.

Pariskunta soitti vuokraisännälle sitten myöhemmin ja ilmoitti haluavansa vuokrata kämpän, mutta vuokraisäntä vastasikin, että vuokra on noussut 25 eurolla! Ja tämän takiahan pariskunta ei sitten kämppää enää halunnutkaan.

Eli, ensin se vuokraisäntä sai sen mun pariskunnan perääntymään siellä kämpillä ja toisen kerran vielä nostamalla vuokraa naurettavan pienellä summalla, vain jotta se pariskunta ei allekirjoittaisi vuokrasopimusta, eikä sen tarviis maksaa mulle takuuvuokraa takasin! 

Seuraavalla viikolla se vielä kehtasi sähköpostilla mankua multa lisää rahaa edellisen kuun sähkö- ja vesilaskuista, siivoojasta ja kaksi viikkoa aikasemmin mystisesti kadonneista kaasupulloista yhteensä 104 euroa.

Ja koska en tietenkään vastannu sille mitään, se koitti soittaa tällä viikolla ja koska en halua puhua sen kans puhelimessa, lähetin sille viestin, että sen takiahan se sen takuuvuokran piti, että mä en maksais laskujani, ja jos se sen 100 euroa haluais, niin vois ensin maksaa mulle sen takuuvuokran takasi.

Saa nähä jatkuuko tämä homma tästä vielä. Joku neuvo, että voisin kysästä jostain verotoimistosta, että maksaako se nilkki edes veroja siitä kämpästä, koska täällä Maltalla on hyvin yleinen käytäntö, että vuokraisännät kerää vuokran käteisellä nimenomaan välttääkseen verojen maksun.

Ja jos jollekin ei tullu selväksi, niin tarinan opetus on siis se, että kannattaa olla maltalaisten vuokraisäntien kanssa _todella varovainen_. Koko ajan kuulen jostaki huonoja kokemuksia näitten vuokraisäntien kanssa. Sinisilmäisenä luulin, että mun vuokraisäntä ois ollu jotenki poikkeus mutan katin kontit.

Kävin hakemassa postia sieltä kämpiltä yks päivä ja se uus asukas on just saman profiilin tyyppi ku minäki; vasta Maltalle tullu, pelibisneksessä töissä ja yksin. Nyt kyllä nään, että maksoin siitä kämpästä ihan liikaa hintaa ja vesi- ja sähkömaksuja plus netti piti hommata ite erikseen ja peitot ja lakanat sun muut.

Just tämän profiilin tyypit on tolle(kin) vuokraisännälle ihanne kohderyhmää ku ne ei tajua mistään mitään ja hyvillä palkoilla on varaa maksaa huokeampaakin vuokraa.

Karvas menetyshän se oli mutta kai oopirahansa on maksettava tässä elämässä, vaikkei se useinkaan kovin mukavaa hommaa ole.

Ja hyvät pääsiäiset muuten! Vaikka täällä on enemmän pyhiä ku Suomessa, niin miten maanantai ei täällä kuitenkaa oo vapaa, vaan pelkästään tää pitkäperjantai? HÖ.